That time of the month

Aamu alkoi mukavasti. Skippasin ekan tunnin (vaihteeksi) ja menin liikkaan. Liikka tunti ei ollut mikään kaikista rankoin. Aluksi korista ja sen jälkeen loput tunnista lentopalloa. Kyllähän siinä hiki tuli, mutta en kokenut liikkuneeni hurjasti. Minun ei pitänyt mennä syömään, sillä tarkoitus oli tavata eräs Amy tietokoneluokassa. Hän oli kuitenkin lähtenyt kotiin. Nooh menin sitten ihan hyvällä omatunnolla syömään, sillä liikuntaa oli vielä luvassa.

Heti ruokailun jälkeen koittivatkin vanhojenharkat, ja siellä hiki todella lensi. Harkat alkoivat hyvin, mutta jossain vaiheessa jotain tapahtui. Tiedättehän tytöt sen kamalan tunteen alavatsassa? Kyllä, tulkitsitte otsikon aivan oikein. Tunne jatkui ja olo alkoi olla todella sietämätön.

Kun viimein pääsin pois tunnilta, vei matka kauppaan ja suklaahyllylle. En jaksanut edes tuntea huonoa omaatuntoa. Junassa tein päätöksen: annan itseni syödä lähes mitä tahansa kerran kuussa, siis kuukautisten ekana päivänä. Olen nyt todella tyytyväinen päätökseeni. Miksen saisi palkita itseäni sen kärsimyksen jälkeen (te joilla on kunnon kivut ymmärrätte mitä tarkoitan)? Seuraavana päivänä jatketaan sitten entistäkin paremmin. Nyt saan syödä ilman minkäänlaisia huonoja tuntemuksia.

<3>

-May